Hyötynä tieto terveydentilasta

– En näe mitään syytä, miksi en menisi uudestaan, jos vain aikatauluihin käy, kertoo helsinkiläinen Markus Vessman, synt. 1981. Hän on ollut mukana neljässä lääketutkimuksessa. Ensimmäinen tutkimus oli vuonna 2011. Siihen hän lähti mukaan nähtyään lehti-ilmoituksen.

Tutkimuksista koituvana hyötynä hän näkee tiedon terveydestään ja kunnostaan, koska tutkimuksissa on otettu laaja verenkuva ja sydänsähkökäyrä ja tehty keuhkojen tilavuusmittaus.

– Olin kiinnostunut urheilutaustan takia, Vessman perustelee osallistumistaan. Terveydentilan selvittäminen onkin ollut yksi syy osallistua lääketutkimuksiin. Toinen syy on ollut uteliaisuus selvittää, mitä lääketutkimuksissa oikeasti tapahtuu. Tutkimuksista on saanut pienen rahallisen korvauksen.

– Ruokailuajat on aikataulutettu ja tarjottava tuote vakioitu. Ruoka ja ruoka-ajat ovat jokaisella tutkimuskerralla samat, mutta ruoka on hyvää.

– Enemmänkin on vapaapäivä normaalista elämästä, Markus Vessman kuvaa tutkimuspäiviä. Mitään raskasta tutkimuksissa oleminen ei ole ollut, mitä nyt joskus voi aika tulla pitkäksi, kun tutkimusyksikössä on useamman kerran ollut yön ja koko seuraavan päivän.

Vessman on ollut mukana astmalääketutkimuksissa, jossa lääkettä on otettu inhaloimalla eli hengittämällä. Itsellä hänellä ei ole astmaa. Lääkkeen ottamisessa ei ole ollut ongelmaa.

– Jos ei ole herkkä pistämiselle tai neulakammoinen, kanyylin laitto verikokeita varten ei juurikaan haittaa, vaikka hieman vieraalta aluksi tuntuukin.

Otettu verimääräkin on ollut niin pieni, että se ei ole vaikuttanut urheilusuorituksiin.

Markus Vessman kertoo, että tutkimuksiin on liittynyt joitakin ruoka-, alkoholi- ja liikuntarajoitteita. Silti hän päättää sitoutua tutkimuksiin, kun kerran sellaiseen lähtee, vaikka tutkimuksen voi milloin tahansa keskeyttääkin. Lääkärin ja tutkimushoitajan hän on tavannut alku- ja lopputarkastuksissa sekä tutkimuspäivinä.